Mikä on suomen vanhin sarjakuva? Historia ja vastaus

Yhteenveto

✓Tarkistanut Riikka Heikkilä Mikä on suomen vanhin sarjakuva? Kysymys kuulostaa yksinkertaiselta, mutta vastaus riippuu siitä, tarkoitetaanko vanhinta Suomessa julkaistua sarjakuvaa, vanhinta suomalaisen tekijän sarjakuvaa vai vanhinta sarjakuva-albumia. Wikipedian Sarjakuva Suomessa -artikkeli tiivistää asian selvästi: käännettyjen teosten osalta historia alkaa vuodesta...

9 minuutin lukuaika

Sisällysluettelo

1 Kolme kilpailevaa ehdokasta: mikä lasketaan vanhimmaksi?
2 Koipeliinin Linnustus (1857): ensimmäinen Suomessa julkaistu sarjakuva
3 Turmiolan Tommi (1858): ensimmäinen suomalainen sarjakuvahahmo
4 Professori Itikaisen tutkimusretki (1911): suomalaisen sarjakuvan ”virallinen” synty
4.1 Miksi juuri vuosi 1911 on merkityksellinen?
4.2 Miten suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuotta vietettiin?
5 Miksi eri lähteet antavat eri vastauksen?
6 Vertailutaulukko: kolme ehdokasta rinnakkain
7 1800-luvun kuvasarjat ja pilalehdet: sarjakuvan esihistoria Suomessa
8 Sarjakuvamuseon ja arkistojen rooli historian tallentajina
9 Uusin tutkimus täsmentää vastauksia
10 Vertailu: vanhin sarjakuva eri kriteerien mukaan
11 Usein kysytyt kysymykset
11.1 Mikä on Suomen vanhin sarjakuva kaikkein yksinkertaisimmin selitettynä?
11.2 Kuka oli Ilmari Vainio ja miksi Professori Itikainen on tärkeä?
11.3 Mikä on Turmiolan Tommin merkitys suomalaisen sarjakuvan historiassa?
11.4 Milloin sana ”sarjakuva” otettiin käyttöön suomen kielessä?
11.5 Missä varhaisimpia suomalaisia sarjakuvia voi nykyisin tutkia?
11.6 Miten suomalainen sarjakuvahistoria liittyy kansainväliseen kehitykseen?
12 Yhteenveto: suomen vanhin sarjakuva eri näkökulmista
13 Lähteet

Tarkistanut Riikka Heikkilä

Mikä on suomen vanhin sarjakuva? Kysymys kuulostaa yksinkertaiselta, mutta vastaus riippuu siitä, tarkoitetaanko vanhinta Suomessa julkaistua sarjakuvaa, vanhinta suomalaisen tekijän sarjakuvaa vai vanhinta sarjakuva-albumia. Wikipedian Sarjakuva Suomessa -artikkeli tiivistää asian selvästi: käännettyjen teosten osalta historia alkaa vuodesta 1857, kotimainen sarjakuva syntyi 1910-luvulla ja ensimmäinen suomalaisen taiteilijan tekemä sarjakuva-albumi ilmestyi vuonna 1911.

LyhyestiSuomen vanhimmaksi sarjakuvaksi voidaan nimittää useampaa teosta näkökulmasta riippuen. Ensimmäinen Suomessa julkaistu sarjakuva oli Rodolphe Töpfferin Koipeliinin Linnustus vuodelta 1857. Ensimmäinen kokonainen suomalaisen taiteilijan tekemä sarjakuva-albumi oli Ilmari Vainion Professori Itikaisen tutkimusretki, joka ilmestyi 21. marraskuuta 1911 WSOY:n kustantamana.

Kolme kilpailevaa ehdokasta: mikä lasketaan vanhimmaksi?

Mikä on suomen vanhin sarjakuva on kysymys, johon eri tahot antavat eri vastauksen. Sarjakuvamuseon historiikki toteaa suoraan, että ”suomalainen sarjakuva syntyi oikeastaan kolmesti”. Ymmärtääkseen tätä on tunnettava kolme keskeistä teosta ja niiden erilaiset historialliset roolit.

Ensimmäinen Suomessa julkaistu sarjakuvaKoipeliinin Linnustus, 1857 (Wikipedia / Sarjakuva Suomessa)

Ensimmäinen suomalainen sarjakuvahahmoTurmiolan Tommi, 1858 (raitis.fi / Sarjakuvamuseo)

Ensimmäinen kotimainen sarjakuva-albumiProfessori Itikainen, 1911 (Sarjakuvaseura / Yle)

Termi ”sarjakuva” suomessa ensimmäisen kerran1904 (tutkija Reijo Valta)

Koipeliinin Linnustus (1857): ensimmäinen Suomessa julkaistu sarjakuva

Sveitsiläisen Rodolphe Töpfferin teos Koipeliinin Linnustus ilmestyi suomenkielisenä käännöksenä vuonna 1857 sanomalehdessä Sanomia Turusta. Töpffer on eurooppalaisen sarjakuvan pioneeri, jonka teoksia pidetään modernin sarjakuvakerronnnan ensimmäisinä esimerkkeinä. Mediametkan sarjakuvan perusteet -oppimateriaalissa hänet rinnastetaan Wilhelm Buschin Max ja Moritz -teoksen (1865) kanssa varhaisimman eurooppalaisen sarjakuvan edustajana.

Koipeliinin Linnustus ei ole suomalainen teos eikä suomalaisen taiteilijan piirtämä, mutta se on ensimmäinen tunnettu sarjakuvaksi luokiteltava teos, joka julkaistiin suomen kielellä Suomessa. Tässä mielessä se on perustellusti ”Suomen vanhin sarjakuva” – jos kriteeri on julkaisupaikka ja kieli, ei tekijän kansallisuus.

Hyvä tietääRodolphe Töpffer (1799–1846) on kansainvälisesti tunnustettu yhtenä sarjakuvan keksijöistä. Hänen teoksensa ovat varhaisimpia esimerkkejä siitä, miten kuvia ja tekstiä yhdistellään peräkkäisessä narratiivisessa muodossa – toisin sanoen sarjakuvan peruslogiikalla.

Turmiolan Tommi (1858): ensimmäinen suomalainen sarjakuvahahmo

Vuotta myöhemmin, 1858, ilmestyi Turmiolan Tommi. Raittiusliikkeen käyttöön luotu kuvakertomus on erityisen merkittävä siksi, että se syntyi suomalaisten tarpeisiin suomalaisessa yhteiskunnallisessa kontekstissa. Raitis.fi luonnehtii Turmiolan Tommia ”maamme ensimmäiseksi sarjakuvaksi” ja toteaa Tommin olevan samalla ensimmäinen suomalainen sarjakuvahahmo.

Turmiolan Tommi oli tehokas propagandaväline: sen kuvasarjamuoto teki viestistä ymmärrettävän myös lukutaidottomille tai heikosti lukeville ihmisille. Teos kiersi laajasti ja sitä voidaan pitää yhtenä Suomen historian vaikutusvaltaisimmista valistuskampanjoista.

Vanha sanomalehti varhaisilla sarjakuvapaneeleilla kynttilänvalossa

Professori Itikaisen tutkimusretki (1911): suomalaisen sarjakuvan ”virallinen” synty

Kun puhutaan ensimmäisestä kotimaisesta sarjakuvasta – siis suomalaisen taiteilijan käsikirjoittamasta ja piirtämästä kokonaisesta sarjakuva-albumista – vastaus on yksiselitteinen. Ilmari Vainion Professori Itikaisen tutkimusretki julkaistiin 21. marraskuuta 1911 WSOY:n kustantamana.

Ylen artikkeli suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuodesta kertoo, että tästä teoksesta lasketaan alkaneeksi suomalaisen sarjakuvan virallinen historia, vaikka juuret yltävät esihistoriaan asti – sarjakuvatoimittaja Ville Hänninen mainitsi haastattelussa jopa kalliomaalauksissa esiintyvät sarjakuvalliset piirteet. Sarjakuvaseura puolestaan korostaa omassa historiikissaan, että Professori Itikainen on ensimmäinen tiedossa oleva suomalaisen taiteilijan tekemä sarjakuva-albumi, ja albumiperinne on jatkunut siitä alkaen katkeamatta.

Miksi juuri vuosi 1911 on merkityksellinen?

Vuosi 1911 ei ole sattumanvarainen. Suomessa oli tuolloin käynnissä kulttuurinen murros: kansallinen identiteetti rakentui voimakkaasti, suomenkielinen kirjallisuus ja lehdistö kukoistivat. WSOY oli jo vakiinnuttanut asemansa johtavana kustantajana. Pilalehdet kuten Tuulispää (perustettu 1903) ja Kurikka (1905) olivat ensin julkaisseet lähinnä ulkomaista, amerikkalaista sarjakuvatuotantoa; Professori Itikainen osoitti, että myös suomalainen tekijä pystyi luomaan kokonaisen sarjakuvateoksen.

Miten suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuotta vietettiin?

Vuonna 2011 vietettiin suomalaisen sarjakuvan satavuotisjuhlaa. Kansalliskirjasto järjesti aiheeseen liittyviä näyttelyjä, ja Yle tuotti useita artikkeleita ja ohjelmia aiheesta. Juhlavuosi vahvisti Professori Itikaisen aseman suomalaisen sarjakuvan virallisena alkupisteenä, vaikka tutkijat tunnustavat, että 1800-luvun kuvasarjat ovat yhtä lailla osa historiaa.

”Sarjakuvan juuret yltävät todellisuudessa esihistoriaan asti” – sarjakuvatoimittaja Ville Hänninen, Yle 2011

Miksi eri lähteet antavat eri vastauksen?

Mikä on suomen vanhin sarjakuva riippuu pitkälti siitä, miten sarjakuva määritellään. Tutkija Reijo Valta on osoittanut, että suomenkielinen termi ”sarjakuva” esiintyy ensimmäisen kerran nykyisessä merkityksessään vasta vuonna 1904. Tämä tarkoittaa, että 1857 tai 1858 julkaistuja teoksia ei aikalaisten silmissä välttämättä kutsuttu sarjakuviksi lainkaan, vaikka ne täyttäisivät nykyiset kriteerit.

Sarjakuvamuseo tiivistää asian hyvin: vanhimmat sarjakuvaa lähenevät teokset olivat joko satiiria, poliittista pilapiirrosta tai lasten opetussarjoja. Ne olivat kuvasarjoja, eivät välttämättä ”sarjakuvia” tiukassa merkityksessä. Professori Itikainen taas on kiistatta albumi – kokonainen teos, joka on rakennettu sarjakuvan keinoin alusta loppuun.

Tätä historiografista kiistaa tarkastelee parhaillaan myös Turun yliopiston Diversity in Finnish Comics History -tutkimushanke (2023–2026), joka tutkii monitieteisesti suomalaisen sarjakuvakulttuurin kehitystä 1850-luvulta 2020-luvulle. Hankkeen myötä ymmärrys varhaisimmista sarjakuvista syvenee entisestään.

Miksi tämä on tärkeääKysymys ”vanhimmasta sarjakuvasta” ei ole pelkkä trivia – se kertoo siitä, miten sarjakuvaa taidemuotona arvostetaan ja miten sen historia halutaan kirjoittaa. Instituutiot kuten Sarjakuvamuseo, Kansalliskirjasto ja yliopistot osallistuvat aktiivisesti tähän historiografiseen työhön.

Vertailutaulukko: kolme ehdokasta rinnakkain

Teos	Vuosi	Tekijä	Rooli historiassa	Lähde
Koipeliinin Linnustus	1857	Rodolphe Töpffer (käännös)	Ensimmäinen Suomessa julkaistu sarjakuva	Wikipedia / Sarjakuva Suomessa
Turmiolan Tommi	1858	Tuntematon / raittiusliike	Ensimmäinen suomalainen sarjakuvahahmo	Raitis.fi / Sarjakuvamuseo
Professori Itikaisen tutkimusretki	1911	Ilmari Vainio	Ensimmäinen kotimainen sarjakuva-albumi	Yle / Sarjakuvaseura

1800-luvun kuvasarjat ja pilalehdet: sarjakuvan esihistoria Suomessa

Ennen kuin yksittäisiä teoksia voidaan kutsua sarjakuviksi, täytyy ymmärtää, millaisessa kulttuurisessa ympäristössä ne syntyivät. 1800-luvun Suomessa julkaistiin pilalehdissä runsaasti satiirisia kuvasarjoja ja poliittisia pilapiirroksia. Klassisia suomalaisia sanomalehtistrippejä voi nykyisin etsiä digitaalisista arkistoista, joskin 1800-luvun aineisto on osin hajanaisesti säilyneenä.

Tuulispää-lehti (1903) ja Kurikka (1905) toivat ensimmäisinä systemaattisesti sarjakuvia suomalaiseen lehdistöön, joskin sisältö oli aluksi pääosin amerikkalaista. Vasta 1910-luvulla kotimaiset piirtäjät alkoivat luoda omia sarjojaan. Varhaisimpina suomalaisina sarjakuvapiirtäjinä mainitaan usein Hjalmar Löfving (Pöllöpää-Iivari) ja Ola Fogelberg (Pekka Puupää).

Sarjakuvamuseon ja arkistojen rooli historian tallentajina

Varhaisimpien suomalaisten sarjakuvien tutkiminen ei ole helppoa, sillä – kuten Comics Archive Symposium 2022 -abstrakteissa todetaan – ”sarjakuvilla ei ole vakiintunutta paikkaa suomalaisissa kansallisissa arkistoissa ja museoissa”. Aineisto on jakautunut eri organisaatioiden välille eikä systemaattista keräystä ole tehty yhtä pitkään kuin esimerkiksi kirjallisuuden tai musiikin kohdalla.

Sarjakuvamuseo tekee tärkeää työtä kokoamalla ja tutkimalla erityisesti 1800-luvun kuvasarjoja. Myös Kalevan historiallisia sarjakuvia tallentava JOKA-kokoelma on esimerkki siitä, miten suomalaista sarjakuvaperinnettä pyritään systemaattisesti pelastamaan digitaalisen ajan haasteista.

Sarjakuvamuseon sanoin: suomalainen sarjakuva ”syntyi oikeastaan kolmesti” – ja jokainen synty kertoo jotain erilaista suomalaisesta kulttuurihistoriasta.

Uusin tutkimus täsmentää vastauksia

Turun yliopiston Diversity in Finnish Comics History -hanke (2023–2026) tarkastelee suomalaisen sarjakuvakulttuurin kehitystä monitieteisesti ja normikriittisesti. Hanke ulottaa katseensa aina 1850-luvulle saakka, ja sen myötä erityisesti naistekijöiden ja vähemmistöjen osuus varhaisessa sarjakuvahistoriassa tulee paremmin dokumentoiduksi. Nordic Symposium on Comics and Norm-critical Perspectives (Linköpingin yliopisto) on kansainvälinen foorumi, jossa näitä tuloksia on esitelty.

Tämän tutkimustyön käytännön merkitys on selvä: vuoteen 2026 mennessä keskustelu ei enää rajoitu yhteen ”ensimmäiseen” teokseen. Kysymys mikä on suomen vanhin sarjakuva on muuttunut avoimeksi historiografiseksi kysymykseksi, jota eri tieteenalat tarkastelevat yhä tarkemmin. Vastaavaa monitieteistä otetta kaivataan myös muun suomalaisen sarjakuvakulttuurin tutkimukseen, kuten voi havaita lukemalla suomalaisen sarjakuvan trendeistä 2026.

Vertailu: vanhin sarjakuva eri kriteerien mukaan

Kriteeri	Vanhin teos	Vuosi
Suomessa julkaistu sarjakuva (kieli/paikka)	Koipeliinin Linnustus	1857
Suomalainen sarjakuvahahmo	Turmiolan Tommi	1858
Kotimaisen taiteilijan sarjakuva-albumi	Professori Itikaisen tutkimusretki	1911
Termi ”sarjakuva” suomessa	Kompia-lehti (Reijo Vallan tutkimus)	1904

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on Suomen vanhin sarjakuva kaikkein yksinkertaisimmin selitettynä?

Jos etsitään yhtä vastausta, niin ensimmäinen Suomessa julkaistu sarjakuva oli Rodolphe Töpfferin Koipeliinin Linnustus vuodelta 1857. Ensimmäinen suomalaisen taiteilijan tekemä sarjakuva-albumi oli Ilmari Vainion Professori Itikaisen tutkimusretki vuodelta 1911, jota pidetään yleisimmin suomalaisen sarjakuvan virallisena alkupisteenä.

Kuka oli Ilmari Vainio ja miksi Professori Itikainen on tärkeä?

Ilmari Vainio oli suomalainen taiteilija, joka kirjoitti ja piirsi Professori Itikaisen tutkimusretken. Teos on merkittävä, koska se on ensimmäinen tunnettu kokonainen sarjakuva-albumi suomalaisen taiteilijan tekemänä – ei käännös, ei kuvasarjakokoelma, vaan yhtenäinen teos. WSOY julkaisi sen 21. marraskuuta 1911.

Mikä on Turmiolan Tommin merkitys suomalaisen sarjakuvan historiassa?

Turmiolan Tommi (1858) oli raittiusliikkeen käyttöön luotu kuvakertomus, jota pidetään ensimmäisenä suomalaisena sarjakuvahahmona. Se oli tehokas yhteiskunnallinen viestintäväline, joka tavoitti myös heikommin lukutaitoiset ihmiset. Teoksen vaikutus ulottui koko 1800-luvun loppupuoliskon suomalaiseen raittiusvalistukseen.

Milloin sana ”sarjakuva” otettiin käyttöön suomen kielessä?

Tutkija Reijo Vallan dokumentaation mukaan suomenkielinen termi ”sarjakuva” esiintyy nykyisessä merkityksessään ensimmäisen kerran vuonna 1904. Tämä tarkoittaa, että 1857 ja 1858 julkaistuja teoksia ei aikalaisilla ollut tapana kutsua sarjakuviksi, vaikka ne rakenteeltaan täyttäisivät nykyiset kriteerit.

Missä varhaisimpia suomalaisia sarjakuvia voi nykyisin tutkia?

Kansalliskirjaston digitaaliaineistot, Sarjakuvamuseon kokoelmat sekä erilaiset tutkimushankkeet tarjoavat pääsyn varhaisimpiin aineistoihin. Myös sanomalehtiarkistot, kuten Museoviraston JOKA-kokoelma, säilyttävät tärkeitä historiallisia dokumentteja. Lisäksi Turun yliopiston Diversity in Finnish Comics History -hanke (2023–2026) tuottaa uutta tutkimustietoa varhaisimmista sarjakuvista.

Miten suomalainen sarjakuvahistoria liittyy kansainväliseen kehitykseen?

Koipeliinin Linnustus kytkee suomalaisen sarjakuvahistorian suoraan eurooppalaiseen varhaishistoriaan – Töpffer oli eurooppalaisen sarjakuvaperinteen kantaisä. Professori Itikainen puolestaan syntyi aikana, jolloin amerikkalainen sarjakuvakulttuuri levisi maailmalle, ja myös Suomeen tuotiin amerikkalaisia sarjakuvia 1900-luvun alun pilalehtien kautta. Suomalainen sarjakuva kehittyi siis sekä eurooppalaisen että amerikkalaisen vaikutuksen risteyksessä, mikä tekee siitä kulttuurihistoriallisesti kiinnostavan tapauksen. Tove Janssonin Muumi-sarjakuva on myöhempi esimerkki siitä, miten suomalainen sarjakuva saavutti kansainvälisen läpimurron.

Yhteenveto: suomen vanhin sarjakuva eri näkökulmista

Mikä on suomen vanhin sarjakuva? Vastaus riippuu siitä, mitä kriteereitä painottaa. Kronologisesti vanhimmat teokset – Koipeliinin Linnustus (1857) ja Turmiolan Tommi (1858) – ovat kuvasarjoja, joita ei aikalaisten kielellä edes kutsuttu sarjakuviksi. Ensimmäinen selkeästi sarjakuvaksi rakennettu albumi suomalaisen taiteilijan kynästä oli Professori Itikaisen tutkimusretki vuodelta 1911.

Tutkimus jatkuu: Turun yliopiston hanke (2023–2026) tarkentaa kuvaa erityisesti naistekijöiden ja vähemmistöjen roolista varhaisessa sarjakuvahistoriassa. Sarjakuvamuseo ja Kansalliskirjasto tekevät tärkeää arkistotyötä. Kysymys ei siis ole historiallisesti suljettu, vaan elävä osa suomalaista kulttuurihistorian tutkimusta. Suomalaisen sarjakuvan kehityslinja jatkuu näistä varhaisista teoksista aina nykyiseen sarjakuvaromaanin muotoon saakka.